• Etusivu
  • Anna Perho ja Satotukku - hedelmällinen yhteistyö

Ajankohtaista

5.5.2023

Anna Perho ja Satotukku - hedelmällinen yhteistyö

Kävin Satotukun pääkallonpaikalla kevään ehkä lumisimpana päivänä. Ajettuani neliveto päällä auton parkkiin oli hauska siirtyä sisätiloihin ja päästä kurkistamaan muun muassa trooppiseen banaanivarastoon. Myrskyn raivotessa talon ulkopuolella vaelsimme halleissa, joissa ihanat tuoreet kasvikset, hedelmät ja yrtit odottivat kuljetusta ehkä juuri sinun keittiöösi. 

Olin tapaamassa Satotukun väkeä tulevan keittokirjani tiimoilta. Satotukku on kirjan yhteistyökumppani, jonka tiimoilta tulemme julkaisemaan erilaisia tarinoita ruuasta ja Satotukun tuotteiden matkasta puutarhoista pöytään. Olen todella iloinen ja ylpeä saadessani edustaa Satotukun arvoja ja valikoimaa. 

Tähän kirjeeseen liitin sinulle reseptin, joka yksinkertaisesti tekee elämästä parempaa, ainakin jos satut olemaan pikkelöityjen kasvisten ystävä kuten minä. Jos kirjaprojektini, vanhat talot ja kokkailu kiinnostaa, voit seurata yhteistyötämme Instagramissa osoitteessa @olipa_kerran_talo. 

Nähdään siellä!
Anna


Kasvoin maatilalla, jossa ruoka ja ruuanlaitto olivat jatkuvasti vahvasti läsnä. Äitini valmisti kuusi (kyllä – kuusi) ateriaa päivässä: aamupalan, välikahveet, lounaan, toiset välikahveet, iltaruuan ja vielä iltapalan. Meillä oli aina paljon ihmisiä. Maatalousharjoittelijoita, sukulaisia, erilaisia työmiehiä, vanhempieni ystäviä… Ja aina istuttiin keittiön pöydän ääressä. Minua ei ruuanlaitto kiinnostanut ennen kuin muutin pois kotoa. Silloin suurten keittäjänaisten – äitini ja isoäitieni – takaraivoon imeytyneet opit aktivoituivat, ja se olikin menoa. 
Kirjoitan parhaillaan urani ensimmäistä keittokirjaa, jonka tekemisessä myös Satotukku on mukana. Satotukun vihannekset ja hedelmät vilahtelevat kirjan jokaisessa reseptissä (niin – gin tonic saa aivan uutta twistiä verigreipistä ja timjamista). Toivonkin kirjan antavan lukijoille ideoita kasvispainotteiseen kokkaamiseen. 

Jos kasvikset eivät ole ruokalajin päätähti, satsaan lisäkkeisiin. Niistä esittelen tässä fenkolin. Pidän sen rapsahtavasta rakenteesta, ja omintakeisesta mausta – mutta en pidä siitä, että aniksen aromi hallitsee koko makumaailmaa. Niinpä olen suhtautunut fenkoliin hieman…harkitsevaisesti. Mutta ruuanlaitto ei olekaan sitä, että laitetaan raaka-aineet lautaselle ja aletaan syödä. Kasviksistakin saa työstämällä esiin vaikka mitä kerrostumia.

Olimme viime kesänä Pearl Jamin keikalla Krakovassa. Keikkaa seuraavana päivää kokoonnuimme Krakovan keskusaukion laidalla olevalle terassille. Tilasimme mieheni kanssa ison antipastolankun pienin epäilyksin: olimmehan turistialueen ytimessä, paikassa, jollaisessa ei yleensä pääse ruuan tasosta ilahtumaan. Mutta mitä vielä! Meille tarjoiltiin upea valikoima juustoja, vihanneksia, hummusta ja ja pizzan reunoja muistuttavaa leipää, jotka maistuivat erinomaisilta. Varsinainen kruunu löytyi kuitenkin piilosta salaatinlehden alta: täydellisesti pikkelöity fenkoli. En vain ollut tajunnut, että – itsestäänselvästi – senkin voi pikkelöidä. Sattumoisin rakastan kaikkea pikkelöityä, ja niinpä fenkoli on tällä hetkellä yksi rakkaimmista kavereistani keittiössä. Happoinen, rapsakka ja silti kostea fenkolilisäke on täydellinen kaveri esim. rasvaiselle kalalle, hodareille, pähkinöillä ja quinoalla höystettyyn vihersalaattiin tai minkä tahansa grillattavan kanssa.


Pikkelöity fenkoli 
ImageValmistusaika 10 min
Viipaloi kaksi isoa fenkolia ja yksi salottisipuli ohueksi esim. mandoliilla.
4 neilikkaa
1 tl fenkolinsiemeniä murskattuna (ei pakollinen)
4, 5 dl viinietikkaa
2,5 dl vettä
2 rkl merisuolaa
0,5-1 dl sokeria (maun mukaan)
Yhden appelsiinin kuoret (ei valkoista osaa – ja tämän voi myös jättää pois)

Paahda mausteita hetki pannulla. Lisää muut ainekset, ja keitä kunnes suola ja sokeri ovat sulaneet. Kaada liemi fenkolin päälle kiehuvassa vedessä desinfioituun lasipurkkiin. Pyöräytä kasviksia haarukalla, jotta sivuihin ei jää ilmataskuja. Varmista, että liemi peittää kasvikset. Anna jäähtyä ja laita jääkaappiin. Pikkeliä voi syödä heti, mutta parhaimmillaan se on noin vuorokauden päästä. 

Viimeisimmät ajankohtaiset