Ajankohtaista

21.9.2023

Luomuomenatarha Porvoossa

Antti Heikinheimon puutarhassa kasvatetaan luomuomenoita.


Antti kertoo näin: 
Olen pieni, osa-aikainen luomuomenan viljelijä Porvoon Kuriksesta, Pikku Pernajanlahden rannalta. Toiselta ammatiltani olen sovittelija. 

Omenatarhani on 0,7 hehtaarin suuruinen ja siinä on noin 1050 modernia, lyhytkasvuista omenapuuta. Puut on istutettu 1,5 metrin etäisyydelle toisistaan riveihin, joiden väli on neljä metriä. Päälajikkeeni ovat Afrodita, Raike, Amorosa,  Rubinola.  Ne ovat kaikki moderneja, erityisesti luomuviljeltyyn soveltuvia lajikkeita. Lajikkeet ovat esimerkiksi rupiresistentejä, toisin kuin monet perinteiset lajikkeet, joiden kaupallinen viljely luomuna olisikin mahdotonta.  Leikkaan puut, joka vuosi kahdesti, ensimmäisen kerran huhtikuussa ja toisen kerran elokuussa. Huhtikuun leikkaus on perinteinen ajankohta omenapuiden leikkaamiseen mutta elokuun leikkaus on vähintään yhtä tärkeä kuin huhtikuinen. Elokuussa puista leikataan suuri osa kesän kasvua. Tällöin omenat tulevat esille valoon ja aurinkoon. Ne saavat kauniin värinsä, kotimaiselle omenoille tyypillisen happaman-makean arominsa ja ne säästyvät erilaisten tuholaisten aiheuttamilta vaurioilta paremmin kuin oksien ja lehtien varjossa kasvaessaan. Puiden riittävä leikkaus ja niiden pitäminen ilmavina, läpihengittävinä, kuten niitä kuvaan, onkin tärkeää.


Muita tärkeitä, omenan laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat tarhan vuotuinen kalkitseminen ja oikea-aikainen, riittävä kastelu erityisesti heinä-elokuussa, jolloin sadetta useina kesinä saadaan liian vähän. Myös luomu on mielestäni tärkeä ominaisuus, osa omenan korkeaa laatua. Laadun osatekijöitä on myös kukkien riittävä pölyyntyminen. Tarhani välittömässä läheisyydessä onkin naapurini sinne tuomat mehiläispöntöt, joissa kukintavaiheessa asuvat noin 100.000 tarhamehiläistä pitävät huolen yhdessä muiden pölyttäjien kanssa, että pölyyntyminen on riittävää, silloinkin kun kukinta-aika jää lyhyeksi, joskus vain muutaman päivän pituiseksi. Sanotaan, että pölyttäjien riittävä määrä tarhan läheisyydessä lisää sadon määrää keskimäärin noin 30 prosenttilla. Kysymys ei kuitenkaan ole vain sadon määrästä vaan myös sen laadusta. 


Strategiani on pyrkiä tuottamaan mahdollisimman laadukkaita omenoita nimenomaan omenoina. En siis tavoittele erityisen suurta satoa, josta edelleen jalostettaisiin esimerkiksi mehua tai siideriä. Ajattelen laadukkaan omena olevan niin hieno tuote, että sen edelleen jalostaminen ei voisi sitä enää parantaa vaan päinvastoin se heikentäisi lopputuotteen arvoa. Tästä huolimatta monena vuonna suuri osa omenoista, joinakin vuosina lähes puolet, päätyy mehuksi, koska siinä on jokin vika tai se on myyntiin liian pientä. Mehun puristan aina vasta marraskuussa, jolloin mehuksi menevät omenat ovat saaneet kypsyä ja aromisoitua kylmävarastollani useiden viikkojen ajan. Näin mehustakin tulee laadukasta eli täyteläistä, aromikasta ja makeaa.

Istutin tarhan puut kymmenen vuotta sitten. Menossa on seitsemäs satokausi. Sato tänä vuonna on ollut poikkeuksellisen hyvä sekä määrällisesti että laadullisesti. Tarha onkin tällä hetkellä hyvässä tuotantokunnossa. Sanotaan että tällaisen modernin tarhan elinkaari on 25 vuotta. Tehokasta viljelyaikaa on siis vielä 15 vuotta. Toivon että voin tuottaa näiden vuosien aikana monia laadukkaita satoja kuluttajien iloitsi ja terveydeksi. 

Antti Heikinheimo
laamanni

 

 

Viimeisimmät ajankohtaiset